viisitoistavuotiaana mulla oli ensimmäinen tyttöystävä
sen jälkeen oli useita poikia koska tuntui vaan helpommalta mukautua yhteiskunnan ja perheen normien mukaan, oli helpompi puhua poikaystävästä koska vanhoillisuus tuntuu ajavan muut ajatukset nurkkaan
tosin, ei mulla olisi maailman parhaimpia ystäviä jos en olisi tarttunut siihen yhteen poikaan kiinni
nyt mä tiedän melko vahvasti että naiset on se mun juttu
viimeisen parin vuoden aikana tunnemyrsky on aivan liian hento sana kuvaamaan sitä kaikkea jota olen pääni sisällä joutunut käymään; kenties omasta tahdostani, kenties siinä oli jotain muutakin
ex-tyttöystävän jälkeen ajattelin että naisista tauko nyt
we'll see whats gonna happen
tulevaisuus on abstrakti asia enkä tiedä miten päin sitä pitäisi katsoa
sydän on tuntematon vasemmassa rinnassa ja tekee juuri toisinpäin kuin aivot haluaisi tekevän
iho vaatii tiikerinraitoja huulien hymyillessä
ehkä mä tuotan häpeää perheelleni
ehkä mä oon se paskan musta lammas tässä suvussa
sosiaalinen paine on viime aikoina käynyt yllättävän raskaaksi ja sitä nuorten vastaanotolla ollaan mietitty
tunnollisuudessa on hyvät puolensa mutta joskus se osaa lyödä omiin kasvoihin melko rankasti
mä pakotan sen rakoilemaan nyt, sinisilmäisyydelle ei ole varaa koska senkin takia on tullut monesti näpeille
musta on kehittynyt ihan toisenlainen, musta on tullut kaikkea mitä en koskaan ajatellut että musta tulisi
itsensätutkiskelu on ihan uusi juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti