sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

kaksi kuukautta valui viemäriin. 
          jos hymyilen riittävän leveästi ja meikkaan tarpeeksi, ei ne huomaa 
oon putoamassa

ja yksinäisempi kuin pitkään aikaan. ei ole ketään joka raahaisi ulos tästä helvetistä paitsi minä enkä tiedä haluanko tulla pelastetuksi. jollain sairaalla tavalla tää kaikki on jotain kaivattua ja kaunista.