sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

sunnuntai-illat kalvavat yksinäisyydessään
haluan hengittää elämää hänen iholtaan
jättää vielä yhden muiston siihen sileälle kaulalle
kuiskata uudelleen hiljaa pimeässä huoneessa
"mä en voi elää ilman sua"
ja silloin sä näit mun ekan kerran itkevän
     huokaukset jäävät lakanoihin, tarrautuvat hiuksiin
aamulla ensimmäinen ajatus on onnellisuus
sana mikä on jättänyt jälkensä jokaiseen soluuni
       en ole ikinä ennen suunnittelut tulevaisuutta
mutta nyt kaikki tuntuukin kauniilta
kaksi hammasharjaa vessassa
ja kengät vierekkäin eteisessä
meidän maailma, ollaan tässä vielä yksi hetki ja ikuisuus

ja sitten mietin bussissa 
mikseivät jotkut hyväksy tätä
pitävät syntisenä
kun toinen tekisi mitä vain toisen vuoksi
repisi sen klisesen kuunkin taivaalta