sunnuntai 14. lokakuuta 2012

mä haluaisin juosta pakoon tätä ahdasta kaupunkia
kadut hengittävät vahvasti melankoliaa että se tarttuu omaan itseenikin
bussipysäkit, betoniviidakot, sama tarjonta jokaisessa näyteikkunassa ympäri vuoden
samat teinit räkimässä parkkihalleissa
   syksyn kuoleminen näkyy punana poskissa, kuolleen kaupungin mädäntyessä entisestään
mutta kevyet aamut niinä viikonloppuina jolloin kaksi jalkaparia pakenee saman peiton alle katsomaan twin peaksia
ja vaikka olen levoton nukkuessani, hän pitää lähellä ja pienet hetket kertovat onnen suukottavan pahan pois
joka toisinaan pyrkii sisälle, jonnekin maksan lähettyville
      en mä tiiä.
en jaksa tätä kaupunkia enää ja tänne palaaminen on vain paskaa
vuosi vielä ja pakkaan kamani ja lähden pois

silloin mulla on tarpeeksi voimia juosta karkuun jäämättä kiinni

pikkusisarukset, kai ja pari muuta on sellaisia jotka on aarteita täällä pienessä paikassa joihin kaipaus tarttuu