maanantai 4. heinäkuuta 2011

Salamat piirtää viivoja sydämen kammioihin, ukkosherra kuiskailee samoja sanoja kaksi kertaa päivässä ja ilmassa on sadepisaroita. Paljaita jalkoja vesilammikoissa keskellä tietä, ensin oli mustaa ja harmaata sitten vain likaisen valkoinen ja poskipäille valuu kevään lupaukset.

Hiljaisuus seuraa jokaista hengenvetoa, Yksinäisyys. Yön varjot voisivat näkyä reisillä ja käsissä, mutta onneksi Humala ja se kuinka huomaa omat kirjoitusvirheensä.

Tiiliseiniä verkkokalvoilla vaikka suihkussa itkeminen on klisee. (kuvassa minä, kuvaajana kai, näin tiedoksenne)

2 kommenttia: