Jalat uppoavat suohon,
rikkinäinen peilikuva,
kuka sinä olet?
(arvuutellaanko oliko tämänpäivän hymy ulkokuorta vai sielua?)
Ankkuri nilkassa,
taskussa kymmenen kiveä ja yksi tähdenlento,
kirjeitä nilkoissa ja ranteissa ja niskan takana,
salaisuuksia,
sellaisia joita kerrotaan yksin nurkkiin jotka maalataan mustalla.
(tuuli ota minut mukaasi Atlantin yli)
Tulisiko joku,
juoksemaan keskellä autotietä keskellä yötä,
leikkimään perhosia aamukasteessa?
(jotta lammikot eivät vielä täyttäisi parkettia)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

minä voisin tulla juoksemaan pimeitä teitä pitkin ja opettelemaan lentämistä kanssasi
VastaaPoistaminä myös.
VastaaPoistaen ole perhonen mutta pitäisin aamukasteesta.
VastaaPoista