On sellaisia aamuja, jolloin haluaisin sinun heräävän viereltäni ja
saisin nähdä kuinka auringonhiutaleet tanssisivat silmäluomiesi alla
ja minä hukun hukun hukun jonnekin,
josta sinä aina pelastat,
pelastat pelastat,
ja minä puen päälleni typerän virneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ehkei keijuja saa enää eloon. Yritetään.
VastaaPoistaNiin, ehkä kaksi pystyy parempaan kuin yksi.
VastaaPoista♥
Tänään kuulin sateen, mutten peiton alta nähnyt sateenkaarta. Tällaisina päivinä on hyvä vain olla peiton alla ja juoda appelsiiniteetä, kun ei tiedä, missä olisi hyvä.
VastaaPoistaMitä muuta sinulle kuuluu kuin sateenkaarta?
Liityin blogiisi muutama päivä sitten.
VastaaPoistaVaiko vasta eilen? en muista, päivät on niin samanlaisia..
Mutta jokatapauksessa kirjoitat todella kauniisti. <3 Kumpa minutkin joku pelastaisi.
Typerän virneenikin saisi joku pyyhiä pois.
Aurinkoisia halauksia.