Kirjailen runoja käsivarsiini ja
hengitän
p i e n i ä
onnen
h i u k k a s i a.
Äänitän ihmisten naurut ja ikuistan hymyt kehyksiin.
Kirjoitan sanoja ja lauseita päiväkirjaan,
kadun niitä joskus,
mutta nyt ne ovat yhtä kukkaa ja sydäntä vain,
tuulitytöt hymyilee,
minä niiden mukana.
Pelottaa ja naurattaa,
kuiskaan onnen avainsanoja ja
seison sadepisaroiden keskellä,
kosketus
on
kuin
p i e n i
höyhen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti