all this and heaven too

Silmistä valui ruostetta vastamaalatulle aidalle,
sellaisella puiselle, valkoiselle aidalle,
sen takana on punainen puutalo jossa on ikkunoissa kukalliset verhot,
ne on ostettu kirpputorilta ja ne tuoksuvat kodilta.
Kädet maalataan sinisiksi ja ilma tanssii höyrynä suun edessä.
Joku on käynyt maalaamassa taivaan valkoiseksi, ja piirtänyt sinne muutaman hassun pilven,
ne muodostavat kuvioita, yksi on laiva, yksi on kukka ja aurinko.
Joskus unohtaa hengittää ja silloin pettyy kun ilma ei tanssahtelekkaan ihan siinä edessä.
Hengittäminen on työlästä ja jokainen luu rusentuu kasaan, muodostaen pienen häkin vatsan pohjalle. Häkki on lukossa ja sinne on lukittu kultaisella avaimella kaikki vesi ja äänettömät huudot, kaikki se mikä oli joskus kaunista on nyt pilattu tehdassavulla ja siihen tukehtuu ja kohta koko maailma hukkuu ruumiisiin ja vihreät setelit tanssivat pöydillä.
"Hups", ne sanovat.
Kultainen avain on hukattu ikivihreiden lehtien alle, kaivettu kuoppa multaan, sinne se on heitetty. Eikä kukaan tule sitä kaipaamaan.

Balettitossuja kivisellä asfaltilla.