kaksi kuukautta valui viemäriin.
jos hymyilen riittävän leveästi ja meikkaan tarpeeksi, ei ne huomaa
oon putoamassa
ja yksinäisempi kuin pitkään aikaan. ei ole ketään joka raahaisi ulos tästä helvetistä paitsi minä enkä tiedä haluanko tulla pelastetuksi. jollain sairaalla tavalla tää kaikki on jotain kaivattua ja kaunista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


mistä leffasta toi kiva kuva on?
VastaaPoistaen tiiä itseasiassa, oon tumblrmaailmasta sen löytänyt hehe
PoistaVoimia sulle : ). Kyllä sä selviit! Olet tärkee ja arvokas : )
VastaaPoista