tiistai 8. tammikuuta 2013

mä toivon et tätä ei lue ne tutut jotka ei tiedä tästä mitään
ne on ne ketkä taputtaa olalle sanoen että kyllä sä pärjäät ja lähtevät heti pois kun näytän hieman kaksoiselämäni sitä varjoisempaa puolta joka on liimautunut kiinni ihoni sisäpuolelle tehden sielustani mätänevän likaisen ja vastenmielisen että tekisi vain mieli mennä makaamaan junaraiteille
tiedättekö sen tunteen kun tajuaa ei helvetti mä tarvin apua
tänään otin ensimmäisen askeleen siihen, apuun.

olisi niin kiva hymyillä ja rakastaa jotakuta. ajatella vaan että on hyvä olla, on niin hyvä olo että tekisi mieli laulaa ja tanssia keskellä katua joka voisi olla keväinen ja puut alkavilla hiirenkorvilla

Tyttö lähti kun ei kestänyt katsella tätä mun meininkiä enää, koska en ole enää iloinen enkä halua seksiä, koska olen vakava ja surusilmäinen. Poika on armeijassa ja luulee mun ahdistuksen johtuvan ihmissuhteista, ei johdu.

eilen itkin autoa ajaessa, parkkipaikalla ja tänään kävellessäni kirjastoon.

-What are you doing here, honey? You're not even old enough to know how bad life gets.
-Obviously, Doctor, you've never been a 13-year-old girl.

   - Virgin Suicides

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti