lupaukset en enää koskaan unohdetaan, neljätoista tuntia
paleltuneita varpaita
punaisia villasukkia
ihmisiä mutta ei yksin
paidassa keittöveitsiä
aika juoksi ja käveli ja pysähtyi junanraiteille
hetken hengitin ja huusin; olen elossa
tänään väsymys painaa silmäluomia, harmaa asfaltti
ikävä sydämessä, maanantait lyövät kasvoihin
eilinen, ne hymyt, naurut, ilonkyyneleet, savu, tunnelma, ahtaus, ihmiset, huudot, äänet, laulu, sanat, ärtymykset, kylmyys, lämpö, miljoonat askeleet ja hengenvedot
haluaisin sen kaiken takaisin
the future is bulletproof.
EMMA TIEDÄTKÖ ME JONOTETTIIN VIEREKKÄIN. Ihan vierekkäin! Silloin aamuyöllä. Kun raukka nukuit niin en halunnut herättää. Olin se vaaleanvihreätakkinen, mustapipoinen tyyppi. Ehkä muistat, ehkä et. Keikka oli upeutta! Aivan mahtava, ihana. Huusin ääneni rikki. Ja niinpä, na na na, minäkin.
VastaaPoistaJa kiitos itsellesi vain ihanasta kappaleesta ♥
Ehkä tapaammekin uudelleen. Jospa kesä tulisi pian.
Ehkä jostain löytyy tuollainen päivä jälleen.
VastaaPoista