Jos sanat muodostettaisiin oikein,
syntyisi kauniita ja oikeita lauseita,
mutta muodostan ne väärin,
syntyy sellaisia lauseita joita minnekään ei voi esille asettaa,
pyyhin kaiken pois,
muistista mielen.
Mieli ei tottele ja minä,
muistan jokaisenikisen sinulle sanotun sanan ja kaikki ne sinua käsitelleet ajatukset,
yhä, aina.
Sanoit kerran hiusteni tuoksuvan mereltä ja että silmissäni asui kaksi hopeasimpukkaa.
Tietenkään se ei ollut totta,
mutta,
ympärilläsi ruohokin tanssi valssiaan,
ja merenkuiskaukset täytti ilman mustan,
Yöttären näyttämöllä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Sanoja on helppo uskoa. Se tekee hiukan onnellisemmaksi.
VastaaPoistaHalaus ♥
Muistan kun viime syksynä olin selälläni maassa ystäväni vierellä. Ruoho oli märkää ja tuoksui hyvältä. Silloin näin tähdenlennon. Sateenkaaresta on liian kauan. Tahtoisin maalata sellaisen taivaalle.
VastaaPoistaPidätkö sinä sateenkaarista?
Tahtoisin niin kovasti maalata sateenkaaren kanssasi. Sitten kun tulisi yö ja pimeä ja värit valuisivat pois, laskisin sinut nurmelle ja näyttäisin tummalta taivaalta tähdenlennon.
VastaaPoistavielä joskus ♥
VastaaPoistasait minut hymyilemään. saat aina.
VastaaPoista